Loimukoiraa ja pehmeitä päitä

Näin se on taas aika vierähtänyt. Tällaisilla lämpimillä ilmoilla on aivosolut sen verran pehmenneet, ettei ole jaksanut mitään blogailla. Koirat (ja kissat) ovat kaikki edelleen erinomaisen paljon elossa. Koiria ei tarvitse edes nähdä, kun niiden läähätyksen kuulee kaukaa.
Nira on viksuna tyttönä tajunnut aikaa sitten, että alakerrassa kannattaa nukkua, kun siellä on huomattavasti viileämpää kuin yläkerrassa. Sama koskee myös autotallia. Jos autotallin ovi jätetään auki, niin Nira käy sinne lattialle makaamaan ja likaantumaan.

Kuumuus on vain asennekysymys

Juhannuksena tuli sitten kylmäsavustettua koiraa, ihmistä ja kissaa, kun avokki päätti polttaa takasta roskat. No eihän se takka mitään tietenkään kylmänä vetänyt ja kämppä täyttyi sakeasta savusta. Eniten savua oli tietenkin pannuhuoneessa ja saunassa. Voitte arvata minne Nira kiipesi lämmittelemään, kun savu oli sakeimmillaan...saunan lauteille. Mä meinasin pyörtyä, tukehtua ja sokaistua kun tyttöä sieltä hätyyttelin pois, mutta neiti ei tuntunut olevan moksiskaan.

Kun edellistalven lumi romautti tikkaat irti seinästä, kesti hetken aikaa päästä katolle imurin kanssa ja savupiipun peittävän pahvilevyn löytäminen. Näin meillä hoidetaan takan veto kesäisin, autetaan imurilla alkuun .

Paossa auringolta ja kärpäsiltä

Joitan hyvää näistä lämpöisistä ilmoista on ollut.. Nira on ollut rauhallinen nyt kohta 2-3 viikkoa .